2.2.2013

Mä olen niin väsynyt tähän kaikkeen. Mä en tajua miten kukaan jaksaa tätä? Miten kenenkään parisuhde kestää tätä? Joskus sitä vaan toivoo että tukehtuisimpa itkuun, enkä heräisi tähän painajaiseen enää. Jättäisin epäkelvon kehoni lepoon ja olisin oikeasti vapaa kaikesta.

Ahaa, sanoi Nalle Puhissa kerran kani. Se tarkoitti näin se on ja näin sen kuuluukin olla. Ehkä mä vaan olen niin saatanan huono ihminen, että näin on parempi.

2 kommenttia:

  1. Voi kun löytäisi sanat, joilla lohduttaa.. Tai ihmeteot, jolla kääntää kaiken hyväksi. Lapsettomuus on tuskallinen asia, jopa sivustaseuraajille.. Mitä sitten teille, jotka siitä kärsii :( En voi kun toivottaa jaksamista, vaikka sekin on jo niin klisee..

    VastaaPoista
  2. Tiki, toivottavasti osaisin välittää sinulle täältä bittiavaruudesta voimia, uskoa tulevaan ja rauhallista mieltä jaksaa näitä päiviä ja kuukausia. Parisuhteelle lapsettomuushoidot ja pettymykset ovat oma lisäkierteensä, toisia se sitoo yhteen, mutta ei tietenkään kaikkia ja tilanteetkin vaihtelevat jopa päivästä toiseen.

    Itse uskon, että meidän suhteelle yhteinen lapsi olisi todella tärkeä ja sitoisi meitä toisiimme. Toisaalta tiedosta, että ilman lastakin meidän pitäisi pystyä löytämään toistamme sellainen kumppani, jonka viereltä ei halua lähtä.

    Mutta helppo tiehän tämä ei ole ollut, eikä tule olemaan.. Sinne siis kompassia, hyviä eväitä ja hyvää matkaseuraa! Haleja!

    VastaaPoista