Ei tää herkkua o

Olen ollut pitkään hiljaa. En ole käynyt edes lukamassa lapsettomuudesta. No hyvä on, googlettanut vähän. No ehkä paria blogiakin kurkistanut. En kuitenkaan syventynyt, samaistunut tai kommentoinut mihinkään mitään. Koittanut elää omaa elämääni. Lellinyt lemmikeitä ja rakentanut pesää. Alkanut vihaamaan hankittua istuinta. Se haiseekin vauvalle.

Eilen oli suhteellisen huono päivä. Flunssainen olo aamusta saakka, joka kiristi kivasti hermoa. Suuret odotukset vapaapäiviltä ja korkealta putoamista. Toisaalta kukapa tällaisen kanssa mitään haluaisi tehdäkään? Ilta meni itkeskellessä. Sain vihdoin laitettua sille ainoalle ystävälle, joka tiesi raskaudesta, että se tilanne on ohi. Muutama mukava viesti vaikeiden asioiden äärellä sai itkunkin loppumaan. Lopulta sovittiin että pian istutaan alas ja juodaan viiniä! Se kun on nyt taas sallittua. Ihanaa mustaa huumoria, mii laik!

Tässäkin taas piinaillut pian viikon. Menkat siis 6 päivää jälleen myöhässä. Tällä kertaa olen jättänyt testit ihan suosiolla tekemättä. Mitä hiton väliä loppujen lopuksi koko tuloksella, kyllä sitä on ennenkin tenavia tehty kusematta tikkuihin. Eipä ne juuri itsestään ilmoittelematta synny. Tänään kuitenkin tikkuilin. Paska tikku. Ei näyttänyt niin mitään. Sen saakelin kerran kun meikäläinen oikein sijoittaa yli 10€ tikkuihin, nii olis se kiva edes se kontrolliviiva saada. Taidan olla ihan viivaton nainen. Alkais edes hilloviivailut. Ketuttaa.

Terkkuja lenkkeilevältä shoppailuhirmulta - i'm alive!

Tuntuu että jokainen tekstini alkaa pahoitteluilla, sillä jälleen en ole pystynyt kirjoittamaan toivomaani tahtiin. Tuo alkanut ja loppunut raskaus pudotti aika korkealta, vaikka sitä iloa ei ehtinytkään nauttia kuin pari päivää. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa tässä aletaan palailemaan normaaliin elämään.

Viikko sitten kävin shoppailemassa. Ja toden totta, shoppailun terapeuttista vaikutusta ei missään nimessä saisi väheksyä (kuten itse olen tähän asti tehnyt)! En juurikaan koskaan ostele itselleni suuremmin mitään, mutta nyt annoin luvan avata lompakon nyörit ja niin sitä mentiin. Mies kävi hankkimassa mulle uuden puhelimen, koska en niistä itse suuremmin mitään ymmärrä (muuta kuin että tää uusi luuri on niiiiiiiin kaunis  ja sillä voi nassukirjailla <3). Tuon saman ajan käytin itse ostoskeskuksessa pörräillen ja kun kerron tuloksen, saattaisi moni jopa hämmentyä. Neljät farkut, 7 toppia, 2neuletakkia. Aikaa upposi vajaa tunti eikä rahaakaan palanut todellakaan liikaa. Tiedän mihin liikkeeseen suunnistan jatkossakin ;)

Terapoin itseäni myös tapaamalla erästä pitkäaikaisinta ystävääni ja juomalla aivan liikaa siideriä. Mutta perkele, molin ansainnut jokaisen niistä lasisista tuopeista, joissa helmeili kylmä juoma ja joissa jäät kolahtelivat hampaisiin, kun pitkiä hörppyjä tuli otettua. Aamulla olo ei ehkä fyysisesti ollut paras (jäätäviin vatsakipuihin kun lisätään lekan iskut päähän niin aiai), mutta väitän että jokainen jymähdys otsalohkolla oli sen arvoista. Mikään ei voita ystävän seuraa, vaikka sitten puhuttaisiin ihan vain arkisista asioista.

Kotiin palattuani olen napannut itseäni hiukan niskasta kiinni ja siivonnut koko huushollin. Miehen kanssa käytiin siivoamassa jopa varasto. Tämän lisäksi kuluneen 3 päivän aikana on tullut käveltyä lähes 30kilometriä. Esimmäisenä päivänä käytiin suolla kulkemassa pitkospuilla, jonka jälkeen lenkkeilytettiin koiraa vielä pururadalla. Seuraavana päivänä suunnistettiin naapurikuntaan, jossa on aivan upeat patikointireitit. Teki hyvää kuljeskella metsissä, katsella järviä ja seurata miten iloissaan koira pomppi menemään vapaana. Niin ja jotta ei nyt ihan liian harmooniseksi tämä kävisi, niin törmättiinhän me käärmeeseenkin, jonka mies onneksi sai tapettua kivellä, mun pidellessä koiraa sylissä turvassa.

Kaiken touhuamisen ohella olen jatkanut innostusta tuosta fabo-kirppistelystä. Läjäpäin laittanut tavaraa myyntiin ja jopa löytöjä taas tehnyt. Ostin meinaan kahvipaketilla meille vauvan turvakaukalon. Okei, kunnolla asioiden edelle menoa taas, mutta kauppa tuntui järkevältä. Nyt tuo istuin on pesty, puunattu ja kuin uusi, sekä matkalla majailemaan varastoon. Sieltä sen voi sitten hakea, KUN on ajankohtaista - aivan sama onko se sitten vuoden päästä tai viiden, mutta uskoa löytyy taas ja se on tärkeintä, niin jaksaa jatkaa yrittämistä!