Olen ollut pitkään hiljaa. En ole
käynyt edes lukamassa lapsettomuudesta. No hyvä on, googlettanut
vähän. No ehkä paria blogiakin kurkistanut. En kuitenkaan
syventynyt, samaistunut tai kommentoinut mihinkään mitään.
Koittanut elää omaa elämääni. Lellinyt lemmikeitä ja rakentanut
pesää. Alkanut vihaamaan hankittua istuinta. Se haiseekin vauvalle.
Eilen oli suhteellisen huono päivä.
Flunssainen olo aamusta saakka, joka kiristi kivasti hermoa. Suuret
odotukset vapaapäiviltä ja korkealta putoamista. Toisaalta kukapa
tällaisen kanssa mitään haluaisi tehdäkään? Ilta meni
itkeskellessä. Sain vihdoin laitettua sille ainoalle ystävälle,
joka tiesi raskaudesta, että se tilanne on ohi. Muutama mukava
viesti vaikeiden asioiden äärellä sai itkunkin loppumaan. Lopulta
sovittiin että pian istutaan alas ja juodaan viiniä! Se kun on nyt
taas sallittua. Ihanaa mustaa huumoria, mii laik!
Tässäkin taas piinaillut pian viikon.
Menkat siis 6 päivää jälleen myöhässä. Tällä kertaa olen
jättänyt testit ihan suosiolla tekemättä. Mitä hiton väliä
loppujen lopuksi koko tuloksella, kyllä sitä on ennenkin tenavia
tehty kusematta tikkuihin. Eipä ne juuri itsestään ilmoittelematta
synny. Tänään kuitenkin tikkuilin. Paska tikku. Ei näyttänyt
niin mitään. Sen saakelin kerran kun meikäläinen oikein sijoittaa
yli 10€ tikkuihin, nii olis se kiva edes se kontrolliviiva saada.
Taidan olla ihan viivaton nainen. Alkais edes hilloviivailut.
Ketuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti