Ei pudota pilveen

Kun me kävellään huoneesta toiseen ja katsellaan tyytymättöminä ikkunoista, me nähdään vain, miten harmaata on ja miten sade piiskaa pihaa. Me ei nähdä, miten vesi menee maan sisään ja panee madot tekemään käytävillään mullan kuohkeaksi, että siemenet jaksaa nostaa vihreetä sen läpi.

Hei, me ei jakseta aina pudota pilveen! Katsotaan välillä aurinkoa!

Sano mulle, että toivoa on, niin mä näytän, että on elämää.

”Teillä on erittäin hyvät todennäköisyydet tulla raskaaksi aika helpollakin.” Kuinkakohan moni pari kuulee suurin piirtein noilla sanoilla lupauksia ja siitä huolimatta saa ravata vuositolkulla erilaisissa hoidoissa ja odotella ettei se haikara lentelisi aina ympärillä olevien ihmisten koteihin? Siitä huolimatta se loi ehkä hieman enemmän uskoa tähän touhuun, kun faktat oli faktoina pöydällä ja lisäksi kerrottiin mistä niitä voimavaroja voi sitten hakea, silloin kun tuntuu että ne loppuu.

Ensiviikolla odottelen puolukkapäivien alkavan, joten laskelmieni mukaan viikon 8 alussa pitäisi mennä verikokeisiin. Sitten vaan odotellaan että viikolla 10 otetaan lisää verta. Eli yhtä verenvuodtusta tuleva kuukausi. Ensi viikolla luultavasti tuo mieskin käy antamassa uiskentelijoista näytteen, niin päästään sitten jonottelemaan tuonne lapsettomuushoitoihin. Pari – kolme kuukautta odottelua kuulemma.

Miksi sitten olo ei kuitenkaan tunnu aivan toivottomalta? Sen lisäksi että lääkäri oli varsin vakuuttava, niin ultrauskin lupaili hyvää. Nimittäin yksi munasolu seikkaili siellä munajohtimessa ihan parhaillaan :) Eli sen lisäksi että kaikki on kondiksessa, niin meitsi ainakin ovuloi. Tähän kun lisätään miehen jo aiemmat lapset, itseltä historiasta yksi keskeytetty raskaus ja viime kesältä mahdollinen keskenmeno, niin ei tämän ihan mahdoton urakka pitäisi olla.